Venyttelyn tarkoitus on ylläpitää notkeutta
Venyttelyn tavoitteena on ylläpitää (tai tarvittaessa lisätä) notkeutta lihaksissa ja jänteissä. Koska kireät lihakset vastustavat liikettä enemmän kuin rennot/joustavat lihakset, on notkeus merkittävä lihaksen voimantuottoon vaikuttava tekijä. Notkeus kuitenkin riippuu myös monista biomekaniisista lainalaisuuksista ja hermostollisista säätelymekanismeista.
Venyttely saa aikaan mekaanista kuormitusta lihaksiin ja jänteisiin, mistä puolestaan seuraa erilaisia muutoksia sensomotoriseen säätelyjärjestelmään. Sensomotoriikan erityisasiantuntija Marko Siivonen on kuvannut sensomotoriikkaa aistien, aivojen, tukirangan ja hermolihasjärjestelmän poikkitieteelliseksi toiminnaksi. Tämä kuvaus kertoo mielestäni hyvin sen kuin moniulotteinen meidän sensomotorinen säätelyjärjestelmä on.
Koska hermolihasjärjestelmä reagoi erilaisiin ärsykkeisiin, tarvitaan erilaisia venytyksiä eri tavoitteisiin. Liikkuvuus lisääntyy kaikilla menetelmillä. Kirjoitin tekstin erilaisista venyttelymenetelmistä. Voit tutustua niihin tästä linkistä: Millaisesta venyttelystä sinä pidät?
Venyttelyn heti tapahtuvat vaikutukset
Hidas staattinen venytys aiheuttaa maksimaalisen suorituskyvyn/voimantuoton vähenemisen. Tämä on todistettu useammissa tutkimukissa ja mitä pidempi staattinen venytys on, niin sitä enemmän maksimaalinen voimatuotto heikkenee hetkellisesti. Tähän perustuvat suositukset siitä, ettei ennen urheilusuoritusta pidä tehdä pitkiä staattisia venytyksiä, koska ne heikentävät suorituskykyä. Toisaalta tämä suorituskyvyn hetkellinen heikentyminen ei kestä pitkään ja varsinkin iäkkäämpien ihmisten on joidenkin tutkimusten mukaan todettu hyötyvän eniten pitkäkestoisista ( yli minuutin) venytyksistä.
Säännöllisen venyttelyn vaikutukset
Säännöllisen venyttelyn seurauksena lihaspituus tai lihasjäykkyys muuttuvat. Muutokset ovat seurausta passiivisesta lihasjäykkyyden vähentymisestä tai lihaspituuden kasvamisesta tai näistä molemmista. Venyttelyn myötä myös venytyksen sietokokyky paranee.
Venyvät lihakset varastoivat enemmän energiaa, jota kehomme hyödyntää venymis-lyhentymissyklissä esimerkiksi kävelessä. Kävelystä esimerkiksi voi ottaa esimerkiksi nilkan, jossa voimakas pohjekireys ja nilkan liikkuvuuden vähentyminen estävät ilmaisen varastoituneen energian käytön.Tämän seurauksena kävelystä tulee epätaloudellisempaa ja fyysisesti kuormittavampaa. Erityisen merkittävä tämä seikka on ikääntyneillä ihmisillä.
Lihaskipuihin, jotka syntyvät eksentrisestä lihastyöstä eli jarruttavasta lihastyöstä, venyttelyn on tutkimuksissa havaittu tuovan helpotusta. Venyttely eksentrisen suorituksen jälkeen myös lisää liikkuvuutta. Eksentrisiä suorituksia ovat muun muassa alamäkikävely (tunnet kuinka joudut jarruttamaan alas mennessä) ja erilaiset hypyt.
Huonon ryhdin vaikutus lihaksiin venyttelyn näkökulmasta
Huonossa ryhdissä osa lihaksista on jatkuvassa venytyksessä. Esimerkiksi jos selkä pyöristyy istuessa, niin kaikki selän lihakset ovat venyneessä asennossa. Jos tälläinen asento on pysyvä tai se toistuu usein, tapahtuu pehmytkudoksissa muodonmuutoksia ja mekanoreseptorien toiminta häiriintyy. Muutokset eivät kuitenkaan ole välttämättä pysyviä, vaan kehon toiminta voi palautua ennallaan lepoajan jälkeen. Lepo tässä tapauksessa tarkoittaa hyvässä ryhdissä toimimista, koska hyvässä ryhdissä kehon toimiessa tasapainoisesti, saavat lihakset lepoa jatkuvasta venytyksestä.
Jos siis tunnet hartiasi aina kireiksi (me voidaan aistia venyneet hartian seudun kudokset kireinä), kannattaako niitä silloin venyttää lisää? Ei välttämättä kannata. Sen sijaan kannattaa tehdä pienillä painoilla tai kuminauhalla jumppaa hyvässä ryhdissä hartiaseudulle sekä kiinnittää huomiota omaan työskentely ryhtiin. Hyvän ryhdin saavuttamiseksi kannattaa uhrata myös muutama ajatus muualla kehossa olevien kireyksien lievittämiseen sekä heikkouksien vahvistamiseen, jotta hyvän ryhdin säilyttäminen on mahdollista. Ryhti on kuitenkin sen verran iso kokonaisuus, että kirjoittelen siitä myöhemmin lisää.
Lähteenä olen käyttänyt käymäni koulutuksen materiaalia: Tutkimukseen perustuva venyttelyharjoittelu UKK-insituutti kevät 2014
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti